Kiinnostava ja jäntevä kielioppitunti rakentuu monesta osasta. Tosiasia koulumaailmassa on se, että aikaa on vähän ja se on käytettävä viisaasti parhaan mahdollisen oppimiskokemusten ja -tulosten ja saamiseksi. Yleensä tunnin perusrakenteeseen sisältyy motivointi, ilmiön esittely, harjoittelu, syventäminen ja arviointi. Mielestäni tällä rakenteella voi mainiosti opettaa kielioppiin liittyviä asioita. Tunnista tulee näin kompakti paketti eikä usein puuduttava kun aktiviteetit vaihtelevat aiheen ympärillä. Oppikirjoista saa tukea kielioppiosien harjoitteluun ja syventämiseen. Käsiteltävästä aiheesta riippuu millaisia työtapoja opettaja valitsee. Osaan sopii esimerkiksi draaman keinot paremmin ja toisiin ei välttämättä ollenkaan.
Seuraavaksi sovellan ajatuksiani yhdyssanojen opettamiseen ja yhdysmerkin käyttöön. Opetuskokonaisuus on suunnattu neljäsluokkalaisille ja se on kestoltaan kolme 45 minuutin tuntia. Liikkeelle on tarkoitus lähteä sanojen ja yhdyssanojen erottamisesta, jonka jälkeen jatketaan yhdyssanan ominaispiirteisiin.
Tunti aloitetaan motivointiosuudella, jossa jaetaan oppilaille erilaisia tavuja, joista on tarkoitus muodostaa sanoja luokassa kiertelemällä ja yhdistämällä tavuja toisten oppilaiden kanssa. Tämän jälkeen pöytäryhmissä oppilaat pyrkisivät yhdistelemään muodostuneita sanoja toisiinsa yrittäen saada järkeviä sanamuotoja aikaan. Motivoinnin tarkoituksena on johdatella yhdyssana-aiheeseen.
Seuraavaksi käsitellään yhteisesti aihetta. Tarkoituksena on ymmärtää mitä yhdyssanat ovat ja mitä ne sisältävät. On myös tärkeää esitellä muutamia esimerkkejä sanoista jotka eivät ole yhdyssanoja, vaikka siltä vaikuttavatkin (automaatti on sana koska ”auto”-sanalla on oma merkityksensä, mutta ”maatti” ei tarkoita mitään). Tämä voi helpottaa yhdyssanojen hahmottamista.
Seuraavalla tunnilla harjoitellaan aihetta ryhmissä. Ideana on laiva on lastattu -peli. Ryhmille annetaan tietty sana, josta täytyy keksiä lisää yhdyssanoja käyttäen annettua sanaa sen perusmuodossa. Sanat voivat olla esimerkiksi auto, pallo, laatikko, kirja, laukku. Sanat voivat myös liittyä esimerkiksi ympäristötiedossa esiintyneisiin asioihin, jolloin aineiden välinen integrointi toteutuisi, tai katsottuun elokuvaan, luettuun kirjaan tai muuhun vastaavaan. Oppilaat työskentelevät ryhmissä ja kirjoittavat yhteiselle paperille sopivia yhdyssanoja niin monta kuin kerkeävät. Toisena vaihtoehtona on, että jokaiselle ryhmälle keksitään oma substantiivi, josta jokainen vuorollaan yrittää keksiä uuden yhdyssanan ja ketjua jatketaan ryhmän sisällä niin pitkään kuin sanoja riittää, jonka jälkeen peli lähtee alusta uudella sanalla. Ryhmien keksimät yhdyssanat käydään yhteisesti läpi.
Seuraavaksi ryhdytään tutkimaan yhdyssanoja, jotka tarvitsevat yhdysmerkkiä. Edellisessä pelissä on varmasti ilmennyt muutamia sanoja joihin tarvitaan yhdysmerkkiä (linja-auto). Asiaa voidaan pohjustaa näiden sanojen avulla, jonka jälkeen on tarkoituksena toteuttaa tutkivaa oppimista. Oppilaat aloittavat tekemällä tehtäviä kirjasta, jonka jälkeen pareittain tai pienissä ryhmissä pohditaan ja yritetään luoda säännönmukaisuuksia ilmiöiden välille. Toisin sanottuna mitä huomataan yhdyssanoista, jotka tarvitsevat yhdysmerkkiä. Yhdysmerkkiähän tarvitaan: kun vokaaliloppuista sanaa seuraa sana, jonka aloittaa sama vokaali (kuorma-auto), kun sanan alkuosa on kirjain tai numero (17-vuotias) tai, kun toinen sanan osista on erisnimi (Hilda-täti). Säännöt käydään lopuksi läpi yhteisesti, ettei oppilaille jäisi virhekäsityksiä. Yhdysviivan käytön kanssa oppilaat voivat mielestäni keksiä itse sääntöjä, sillä ne ovat melko selkeitä eikä niitä käsitellä alakoulussa kuin kolmea erilaista. On kuitenkin hyvä tarkistaa tulokset ja esimerkiksi kirjoituttaa ne äidinkielen vihkoon.
Seuraavan tunnin alkuun voisi pitää sanelun, jossa luetellaan sekaisin sanoja, yhdyssanoja ja yhdyssanoja yhdysmerkillä. Oppilaan tulisi kirjoittaa nämä erilliselle paperille. Tarkistuksen voisi tehdä pareittain, jolloin testi ei tuntuisi niin koemaiselta. Tarkoituksenahan on ymmärtämisen arviointi ja kartoitus siitä onko syytä painottaa jotain asiaa uudelleen. Lopuksi opettaja kerää sanelupaperit ja tekee havaintonsa. Tunnin lopuksi voidaan pelata erilaisia pelejä, joissa käytetään yhdyssanoja. Esimerkiksi hirsipuu toimii hyvin tähän tarkoitukseen.
